Tipaton tammikuu – mahdollisuus muutokseen

Olen 70-luvun lapsi. Opin jo pienenä, että alkoholin juominen kuuluu aikuisuuteen. Alkoholia juotiin juhlissa ja viikonloppuisin. Raittiit ihmiset ovat juhlien outolintuja, joilla on pakko olla (hyvä) syy raittiuteensa.

Minulle ”normaali” alkoholinkäyttö tarkoitti kännejä perjantaisin ja lauantaisin. Viikonloput oli tarkoitettu juhlimiseen ja viikot kuluivat viikonloppua odotellessa.



Useimmat meistä on jo lapsena opetettu mielihyväkäyttäytymiseen. Synttäreillä ja juhlissa sai syödä sokeria yliannostukseen asti, viikonloppujen karkkipäiviä odotettiin, saunassa isä ja äiti joivat saunaoluet ja minä join limua. Hyvistä koulunumeroista palkittiin herkuilla (tosin niitä juhlia meillä ei usein vietetty), surua helpotettiin lohtujäätelöllä.

Nopeaan mielihyvään tottuneet aivomme sopeutuvat huonosti nautintoa tuottavien aineiden lopettamiseen. Mielihyvän lakattua koemme ahdistusta, tyytymättömyyttä ja levottomuutta. Mitä ylettömämmin koemme mielihyvää, sitä voimakkaammin koemme ahdistusta ja tyytymättömyyttä mielihyvän lakattua. Aivojen kyky käsitellä ahdistusta ja kipua heikkenee.

Säännölliseen alkoholinkäyttöön tottuneen ihmisen aivot oppivat saamaan mielihyvää alkoholista. Alkoholi ottaa paikkansa ihmisen elämässä, koska koemme tarvitsevamme sitä rentoutumiseen, juhlimiseen, epämukavien tunteiden ja tilanteiden välttämiseen. Hiljalleen meille muodostuu alkoholiriippuvuus. Riippuvuuden voi tunnistaa tarkastelemalla suhdettaan alkoholiin. Koetko tarvitsevasi alkoholia tiettyihin tilanteisiin, tunteisiin, tapahtumiin ja hetkiin? Mitä jos odotetut juhlat peruuntuvat tai ovatkin raittiit juhlat. Oletko pettynyt tai vihainen?

Oletko kohtuukäyttäjä, suurkuluttaja vai alkoholisti?

Kohtuukäyttäjällä on terve suhde alkoholiin. Alkoholia voi ottaa joskus tai voi olla ottamatta. 1-2 annosta alkoholia hyvässä seurassa satunnaisesti otettuna on ihan ok.

Suurkuluttajalla on riippuvuussuhde alkoholiin. Se ei välttämättä hallitse elämää, mutta on jo ottanut merkittävän roolin ihmisen elämässä.

Alkoholistin elämä pyörii alkoholin ehdoilla halusi hän sitä tai ei. Alkoholismi on etenevä sairaus vaikuttaen ihmiseen fyysisellä, psyykkiselä, sosiaalisella ja henkisellä tasolla. Se on sairaus, joka aiheuttaa tuskaa ja kärsimystä myös läheisille.

Tipaton tammikuu on erinomainen mahdollisuus tarkastella suhdettasi alkoholiin. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston mukaan tipattomalla tammikuulla on positiivisia vaikutuksia, sekä kehoon, että mieleen. Rahaa säästyy, stressi vähenee, unenlaatu paranee, seksuaaliset halut lisääntyvät, mieliala kohenee ja vireystila paranee. Kukapa ei haluaisi näitä hyötyjä elämään??

Entä jos oletkin ärtynyt, levoton, nukahtaminen on vaikeaa, olet ilkeä läheisille ja työkavereille, syytät ulkopuolisia huonosta olostasi, etkä pysty myöntämään virheitäsi. Aivosi ovat häiriötilassa ja olet alkoholiriippuvaiselle ominaisessa kuivahumalassa.

 Odotat kuumeisesti helmikuuta ja paluuta tuttuun ja turvalliseen elämään.

Muutos alkaa todellisuuden kohtaamisesta ja riippuvaisen on vaikea kohdata todellisuutta. Tammikuu on parhaimmillaan loistava tilaisuus tarkastella suhdettasi alkoholiin ja tarvittaessa muuttaa suhdettasi siihen. Kuivahumala on osoitus vääristyneestä suhteesta alkoholiin. ”Pullon henki” hallitsee elämääsi silloinkin, kun olet selvinpäin. Jos tunnistat itsestäsi alkoholistin piirteitä muista, ettet ole huono tai epäonnistunut ihminen. Olet riippuvainen alkoholiin.

Raitis elämä tarkoittaa elämäntavan muutosta. Jokaisella on lupa luoda omanlaisensa elämä, mutta on tärkeä tiedostaa, millaista muutosta tarvitset? Tarvitsetko uutta sisältöä elämään, uusia mielihyvän lähteitä, harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita, stressin ja ahdistuksen käsittelytaitoja?

Raittius on taitolaji ja meidän on mahdollista luoda itsellemme mielekäs elämä ilman alkoholia.